Tämä kirjoitus tuo mieleen melkein kesäkumikampanjan, koska nyt puhutaan suojautumisesta. Ei kuitenkaan taudeilta vaan onnettomuuksilta.
Vesi, tuo rakas harrastuselementtimme on sekä anteeksi antava että ”kivikova” riippuen nopeudesta ja tavasta, jolla sen kanssa otamme kontaktia. Jokainen, joka on lapsena hyppinyt uima-altaaseen muistaa varmasti sen kerran kun hyppy meni ns. yli tai jäi vajaaksi ja iskeydyit veteen vähän väärässä asennossa. Buuuh… ilmat pihalla ja ihoa kirveli niin vietävästi, tuntui kuin olisi iskeytynyt ”betoniin”. Tuo oli vielä pientä verrattuna siihen mitä tapahtuu, kun leijasurffaaja onnistuu ”härsimään” ajossa tai hypyssä. Jätetään tällä kertaa laskuista pois ne rannalla leijan nostossa tai laskussa tapahtuvat mokat.
Leijasurffauksen opettajana en voi tarpeeksi korostaa kypärän käytön tärkeyttä. Tämän sain todistaa kivuliaasti itse viime kesänä, kun unohdin kypärän kotiin ja eikös juuri silloin sattunut. Olin tuomassa hyppyä alas, ohjausvirhe ja mäjähdin selkä edellä alas ja iskin pään hel****n kivuliaasti veteen. Tuntui kun olisi iskeytynyt suoraan betoniin.
Vähän aikaa siinä sain haukkoa henkeä, katsella tähtiä ja keräillä itseäni. Onneksi olin silloin vain rintakehän syvyisessä vedessä, muuten olisi ollut oikeasti tosi kyseessä.
Leijasurffaaja liikkuu veden pinnalla parhaimmillaan 50-60 km/h, ja hypyissä liikkeen vauhti voi nousta hetkellisesti jopa yli 100 km/h. Näissä nopeuksissa kaatuminen, hypyn epäonnistuminen tai vaikka törmäys toisen leijasurffaajan kanssa on todellinen vaaratilanne, joka voi johtaa vakaviin päävammoihin ja pahimmillaan pysyviin seurauksiin. Tässä artikkelissa paneudumme tähän elintärkeään suojavarusteeseen, joka monelta jää käyttämättä kesäisin.
Kypärä on suojaväline, joka on suunniteltu vaimentamaan ja jakamaan törmäyksen päähän aiheuttamaa vaikutusta, joka puolestaan vähentää päävammojen todennäköisyyttä ja vakavuutta. Leijalautailussa käytettävät kypärät on valmistettu kevyistä ja kestävistä materiaaleista, kuten polykarbonaatista tai ABS-muovista, jotka kestävät iskuvoimia, vettä ja UV-säteilyä. Niissä on yleensä kova ulkokuori ja pehmeä sisävuori, joka on valmistettu tiiviistä EVA-vaahtomuovista sekä kypärän sisäpinnalla usein olevista pehmusteista, jotka auttavat kypärää mukautumaan pään muotoihin ja näin ollen istumaan paremmin. Hyvin istuva kypärä tarjoaakin paremman iskunvaimennuksen, kuin kypärä, joka ei istu kunnolla.
Kuten yllä jo mainitsin, kypärän rakenne on kriittinen sen tehokkuuden kannalta päävammojen ehkäisemisessä. Sen tulee istua tiukasti mutta mukavasti, peittää koko kallo ja istua matalalla otsalla. Siinä tulee olla säädettävät leukanauhat ja sopivat pehmusteet turvallisen ja vakaan istuvuuden varmistamiseksi sekä tuuletusaukot, jotka edistävät ilmankiertoa ja estävät ylikuumenemisen (tämä on todellinen ongelma kesäisin). Uusimmat kypärät alkavat olla myös muotoilultaan erilaisia kuin perinteiset BMX-pyöräilykypärät, näin saadaan pienennettyä kypärän aiheuttamaa vastusta pään iskeytyessä veteen ja ehkäistyä ns. piiskaniska efektiä. Kypärän vaahtomuovivuorauksen tulee olla paksu ja tiivis, iskunvaimennuskyky vähintään 200 g, ja sen tulee täyttää turvallisuusstandardit, kuten CE tai ASTM. Kypärätkin kehittyvät jatkuvasti. Uusimpana uutuutena on materiaali, joka kestää enemmän iskuja ja palautuu takaisin muotoonsa iskun jälkeen. Näin kypärälle saadaan pidempi käyttöikä.
Leijasurffauksessa tapahtuu tutkitusti keskimäärin 5 – 7 onnettomuutta tuhatta ajotuntia kohden ja näistä päävammojen osuus on noin 13,7%. Kypärän avulla voimme vähentää tuota määrää huomattavasti. Yhdysvaltain hengenpelastusyhdistyksen raportin mukaan kypärät estivät arviolta 21 % vesiurheilussa tapahtuvista päävammoista vuosina 2003–2012. Leijasurffauksessa kypärän käytön on havaittu erittäin selkeästi vähentävän traumaattisten aivovammojen, kallonmurtumien ja aivotärähdyksen ilmaantuvuutta ja lisäävän oleellisesti mahdollisuuksia selviytyä ja toipua täydellisesti onnettomuuden sattuessa.
Huolimatta kypärän käytön todistetuista eduista leijalautailussa, siihen liittyy kuitenkin edelleen stigmaa. Jotkut ”ihmiset” uskovat, että kypärän käyttö on merkki heikkoudesta, itseluottamuksen puutteesta tai kokemattomuudesta ja että se haittaa heidän suorituskykyään ja tyyliään. Tämä asenne on paitsi perusteeton, myös vaarallinen, koska se estää ihmisiä suojelemasta itseään ja on huono esimerkki aloittelijoille ja katsojille. Luota meihin, kun sanomme, KYPÄRÄ ON COOL!!!
Totuus on, että kypärän käyttö leijalautailussa on fiksu ja vastuullinen päätös kokemuksesta tai taidosta riippumatta. Jopa kokeneimmat leijasurffaajat voivat kohdata arvaamattomia ja hallitsemattomia tilanteita, kuten äkillisiä tuulenpuuskia, epäonnistuneita hyppyjä tai temppuja, jotka voivat aiheuttaa vakavia vammoja. Lisäksi kypärän käyttö voi lisätä ajajan itseluottamusta ja mukavuutta, koska se antaa turvallisuuden tunteen ja vähentää auringon, tuulen tai veden aiheuttamia häiriötekijöitä ja epämukavuutta.
Kypärän käytön edistämiseksi leijalautailussa on tärkeää kumota ennakkoluulot. Kypärä tulisikin nähdä vakiona ja välttämättömänä varusteena, kuten trapetsi, leija tai lauta, ei valinnaisena tai kiusallisena lisävarusteena. Suomessa onneksi kaikki leijalautailun opettajat vaativat oppilaita käyttämään kypärää heti alusta asti ja vastuulliset opettajat asettavatkin turvallisuuden ja myös kypärän käytön opetuksessaan etusijalle. Näin varmistaen ainakin sen, että heidän oppilaansa ymmärtävät pääkoppansa suojaamisen tärkeyden.
On aika murtaa kypärään liittyvä leima ja asettaa turvallisuus etusijalle kaikkien osalta, jotka ovat mukana tässä rakkaassa ja haastavassa lajissamme. Muutetaan asenteita ja tästä lähtien ”katsotaan kieroon” niitä, joilla kypärä ei ole päässä eikä niitä, joilla se on.
